Kuuba? Korea? Kenia? Eikun tietysti Kambodza!





Keväällä ehdotin kavereilleni, että lähdetään johonkin M-kirjaimella alkavaan maahan. Mongoliaan, Malediiveille, Maliin — tai ihan mihin vaan. Tuomas olisi halunnut mieluummin vaikka Mnorjaan, mutta suostui lopulta mukaan Marokkoon. Nyt päädyin samalla metodilla valitsemaan joululoman kohteeksi Kambodzan.

Paikka: Siem Reap & Phnom Penh, Kambodza; Ho Chi Minh, Vietnam
Aika: joulu 2014

Palkkatöissä pitää sen verran kiirettä (myöskin syy blogin parin kuukauden hiljaisololle), että seuraava mahdollinen matkarupeama on jouluna. Noh, jouluna matkustaminenhan sopii minulle oikein mainiosti. Esimerkiksi viime jouluna oli hemmetin hauskaa ajella yksin autolla ympäri Jordaniaa.

Kun pyhätkin sattuvat sopivasti arkipäiville, saa muutamalla vapaapäivällä oikein sopivasti pitkänkin loman aikaiseksi. Kun tämä oli päätetty, jäi jäljelle siis enää matkakohteen valinta. Joulunaika asettaa tiettyjä rajoitteitaan, kun kristinuskoisissa maissa pääsääntöisesti ei pariin päivään ole matkailijalle hirveästi muuta kuin hotellihuoneessa kyhjöttämistä tai tyhjiä katuja tarjolla.

Käyttöön siis vankka tieteellinen metodi ja valtion alkukirjaimen arvonta. Tosiaan tänä keväänä arpa sattui M:n kohdalle ja lopputuloksena oli mieleenpainuva, jopa ikimuistoinen reilun viikon retki Marokkoon Tuomaksen ja Jensin kanssa. Tällä kertaa onnenpyörä pysähtyi sattumanvaraisesti K:n kohdalle.

Hmm, Kuuba, sehän kuulostaisi oikein hyvältä. Ja itse asiassa tuon option osalta selvitystyö oli jo aika pitkälläkin. Sitten kuitenkin viime hetkessä vedin ässän hihasta: Kambodza!

Upea Angkor Wat odottaa! (c) Flickr / ecperez, CC2.0 lisenssi

Upea Angkor Wat odottaa! (c) Flickr / ecperez, CC2.0 lisenssi

En ole ihan varma siitä loogisesta ajatusprosessista mikä tähän johti, mutta näin siinä nyt vain kävi. Sen jälkeen alkoikin kova suunnittelu. Mihin, koska, miten, mitkä lennot, kuinka pitkään, mitkä siirtymät? Paljon kysymyksiä, joihin yhden lauantai-illan istunto koneen ääressä toi tulokset.

Vaikeimmaksi rastiksi osoittautuivat lennot, sillä Kambodza ei nyt lukeudu ihan ykkösturistikohteisiin, joihin vaihtoehtoja olisi rajattomasti. Kaikki halvimmat lentovaihtoehdot olivat muutoin huonoja: todella pitkät (~28h) matka-ajat yhdistettynä hölmöihin lähtö- ja saapumisaikoihin.

Sitten taas Finnairin lennot Bangkokiin ja sieltä eteenpäin operointi muilla keinoin meni yli budjetin. Tarpeeksi kauan kun hakukoneita hakkasi ja kävi läpi kaikki mahdolliset päivät, variaatiot, yhdistelmät, erikseen ostamiset jne., löytyi oikeastaan mainio kokonaisuus.

Ukraine International Airlines: Helsinki – Kiova – Bangkok
Bangkok Airways: Bangkok – Siem Reap
Aeroflot: Ho Chi Minh – Moskova – Helsinki

Vain 13-16 tunnin matkustusajat, fiksun hintainen kokonaisuus, menot ja paluut sopivina päivinä sekä ajankohtina.

Silti ennen noiden lentojen ostamista tuli aika tuhti WTF-hetki, kun pysähdyin tuijottamaan ruutua. Mä olen siis lähdössä yksin puoleksitoista viikoksi jouluna Kambodzaan, ja lentoyhtiöiksi olen valinnut Ukrainan ja Venäjän lafkat — vieläpä kun ko. maat ovat keskenään sotatilassa. Oletko sä nyt ihan varma, että tiedät mitä teet?

Haluatko todellakin lukita tämän vastauksen?

Mutta sinne siis mennään! Kambodzassa ykkösnähtävyys on luonnollisesti maailmankuulu Angkor Wat, joka löytyy Siem Reapin 150 000 asukkaan kaupungista maan pohjoisosasta. Sieltä olisi tarkoitus sitten jollain keinoin muutaman päivän jälkeen hankkiutua pääkaupunkiin Phnom Penhiin, mistä taas matka vie reissun lopuksi rajan yli Vietnamiin Ho Chi Minhiin.

Vaikka kaikki onkin ostettu ja buukattu, nyt täytyy sitten aloittaa vasta se tarkempi matkasuunnittelu, sillä tuota Angkor Watia lukuunottamatta ei vielä ole hirveästi hajua Kambodzan tai Ho Chi Minhin tarjoamista mahdollisuuksista.


ps. Äidin reaktio matkasuunnitelmiini tänään puhelimessa oli aika lailla odotettu… Pitääkö sinne nyt jouluna lähteä? Pitääkö sitä nyt niin kauas lähteä? Eikö joku vähän lähempänä olisi riittänyt? Joko olet hankkinut rokotuksia? Onko tuo nyt ihan fiksu idea?

Intohimoinen matkailija. Skribentti. Kiikkustuolista näitä tarinoita kertoilee reilu kolmekymppinen (ei missään nimessä vajaa nelikymppinen) tamperelaistunut mies. Useimmiten reissaan yksinäni. Välillä tarinoissa saattaa seikkailla muitakin sankareita. En oikeastaan voi sietää valmiiksi pureskeltua, järjestettyä ja turistivirran mukana menevää matkailua. Jokainen taaplaa tyylillään, mutta se tyyli ei ole minulle. Kaikki siis aina omatoimisesti, omilla ehdoilla ja mieluiten jotakin ihan muuta kuin niiden miljoonan jo edellä kulkeneen turistin tallaamaa polkua. Menen aina kun voin.

6 Comments

Leave a Reply