Joulu etuajassa ja kilteille lapsille Imodiumia





Tänä(kin) vuonna oma joulunvietto tuli etuajassa. Joululahjat tuli jaettua jo perjantai-iltana Hämeenlinnassa, sillä maanantaina suuntaan Suomen pimeydestä Kambodzan lämpöön. Ja mitäs muuta sitä tulikaan hankittua lahjaksi kuin matkoja maailmalle.

Paikka: Hämeenlinna, Barcelona & Milano
Ajankohta: Etukäteisjoulu 2014 ja tammikuu sekä huhtikuu 2015

Koska joulu Suomessa jää tälläkin kertaa väliin, täytyi siihen ottaa pieni varaslähtö. Tässä vuosien varrella joulua on tullut vietettyä muun muassa Las Vegasissa, Istanbulissa, Jordaniassa ja nyt tänä jouluna Kambodzassa Angkor Watin temppeleillä.

Perjantaina siis lähdin vanhempieni luokse, kun tämän vuoden työrupeama oli takana ja Tampereen Filharmonian upea Joulusatu vielä nähtynä. Kinkunsyönnin lisäksi ohjelmassa oli myös joululahjojen luovutus iskälle ja äidille – ja mitäpä muutakaan sitä oli pukki konttiinsa löytänyt kuin vähän maailmaa nähtäväksi.

Omat vanhemmat ovat molemmat jo 70 vuotta täyttäneet, eikä heitä oikein enää yksinään tai kaksistaan saa lähtemään Suomen Lappia kauemmaksi, vaikka kuinka yrittäisi innostaa. Isoveljeni kanssa ostettiin iskälle 70-vuotislahjaksi muutama vuosi sitten viikon all-inclusive hiihtoreissu Alpeille ja nyt tämän vuoden tammikuussa annoin äidille puolestaan 70-vuotislahjaksi ”matkalahjakortin”.

Tuo ”lahjakortti” oli siis sisällöltään ”700 euroa, minä hoidan kaikki järjestelyt, ihan mihin haluat”. Kovan tuskailun ja pohdinnan jälkeen äiti sai lähdettyä Gran Canarialle viikoksi nyt joulukuun alussa, vaikka viimetingassa matkaseura reissulle peruuntuikin ja äiti joutui matkaan yksin. Mutta kaiken kaikkiaan, ei noita kumpaakaan enää oikein saa mihinkään lähtemään, eikä enää varmaan montaa vuotta matka-aikaakaan ole jäljellä.

Ei sen puoleen, kummatkin ovat ihan täysissä sielun ja ruumiin voimissa, mutta jossain kohdin ne lonkat ja polvet vanhemmilla ihmisillä alkavat kränätä – ja silloin ei enää jokin ulkomaille matkaaminen ole ensimmäisenä mielessä. Vähän siis ”nyt jos koskaan” -ajatus oli takana omissa tämän vuoden joululahjoissani.


Noh, pitkä pohjustus asialle, mutta joululahjapaketeissa (=2 kpl kirjekuoria) äidille ja iskälle oli valmiiksi järjestetyt reissut urheilun ja kulttuurin pariin, Barcelonaan ja Milanoon. Luonnollisesti pakettiin kuului matkaopas / paras matkaseura / rakas poikansa, jotta sinne maailmalle kummankin saa oikeasti lähtemään.

Iskä siis fanittaa kovasti Espanjan jalkapalloliigaa, FC Barcelonaa ja erityisesti Leo Messiä. Kesällä hoidin meille liput Olympiastadionille Barcan näytösotteluun HJK:ta vastaan, mutta Messi odotetusti ei kentällä ollut ja peli muutenkin oli enemmän sitä näytöstä, vähemmän jalkapalloa.

Joten suuntana on tammikuun viimeisenä viikonloppuna Barcelona ja siellä Barcan kotiottelu Camp Noulla Villarrealia vastaan. Neljän päivän matka (pe-ma) Finnairin suorilla lennoilla ja muuksi ohjelmaksi mitä iskä haluaakaan paikan päällä tehdä, ainakin paljon tapaksia ja hyvää ruokaa.

Äidille taas valikoitu matkakohteeksi huhtikuinen Milano, jossa ohjelmassa on maailmankuulun La Scalan oopperatalon balettivalikoimasta upea, kaunis Giselle. Giselle on tullut kertaalleen nähtyä Pietarissa ja vaikka ihana Alina ei olekaan La Scalassa pääosaa esittämässä, eiköhän tuosta ihan hauska ilta ole luvassa.

Lahjat ainakin miellyttivät vastaanottajiansa, sillä iskä katseli netistä koko lauantaiaamupäivän jo Camp Noun kuvia ja Barcelonaa Google Earthista. Äiti taas on illan aikana – kun olin ehtinyt lähteä takaisin Tampereelle – ehtinyt lähettää jo useammankin kiitos-tekstiviestin ja monta monituista pahoittelua, kun ei ollut vastalahjaksi mitään vastaavaa.

Ja mitä sitten kiltti poika sai tänä vuonna joululahjaksi? Tietystikin tyylikkään paketin Imodiumia Kambodzan matkaa varten!

Toisaalta siinä vaiheessa, jos tuolle lahjalle sattuisi tulemaan käyttöä matkalla, tuntuisi se varmaan arvokkaammalta ja paremmalta kuin mikään koskaan muksuna saatu iso, kova ja elektroniikan täyteinen joululahjapaketti…

Kilteille lapsille Imodiumia joululahjaksi.

Kilteille lapsille Imodiumia joululahjaksi.

Intohimoinen matkailija. Skribentti. Kiikkustuolista näitä tarinoita kertoilee reilu kolmekymppinen (ei missään nimessä vajaa nelikymppinen) tamperelaistunut mies. Useimmiten reissaan yksinäni. Välillä tarinoissa saattaa seikkailla muitakin sankareita. En oikeastaan voi sietää valmiiksi pureskeltua, järjestettyä ja turistivirran mukana menevää matkailua. Jokainen taaplaa tyylillään, mutta se tyyli ei ole minulle. Kaikki siis aina omatoimisesti, omilla ehdoilla ja mieluiten jotakin ihan muuta kuin niiden miljoonan jo edellä kulkeneen turistin tallaamaa polkua. Menen aina kun voin.

2 Comments

  • Reply December 21, 2014

    Pirkko / Meriharakka

    Hyvää matkaa Kambodzaan ja Vietnamiin.
    Itse kotiuduimme noilta kulmilta alle kuukausi sitten – ja kirjoitimme, matkabloggaajina, tietysti juttuja matkaltamme.
    Jos haluaisit lukea niitä matkasi varrella (jos nettiyhteydet sen sallivat), niin tässä pari linkkiä
    Kambodzan jutut
    Vietnamin jutut

    Joulunalusterveisin,
    Pirkko (ja Lasse)

  • Reply December 21, 2014

    Matti Liljaniemi

    Juu, lueskeltu on jo tuossa aiemmin, kun olit niitä kirjoitellut. Paljon hyviä vinkkejä, kiitos niistä!

Leave a Reply